7/31/2014

Heinäkuiset hullutukset

"Tehkäämme pieni kurkkaus helteisen heinäkuun antimiin" IKEAtuliaiset
Vanha peilini on kironnut minut ainakin seittemäksi vuodeksi ja risat päälle, se nimittäin oli haljennut useampaan osaan ja sitä kaikkea piti koossa hupsu takateippi. Tokihan meikkausnäkyvyyttä oli paranneltu auton peilin korjausmuovilla, mutta tosi juttuhan on, että se raasu veteli viimeisiään kirjaimellisesti. Olin siis enemmän kuin mielissäni, kun äitee toi eilen Ikeasta tuliaiseksi uuden ihanaisen kuvastimen! Lisäksi ylisöpöjä kirjainkeksejä, jotka ovat kyllä aivan parhautta kaakaon kanssa, namsk!
fitme
   Harvoin ostelen ja kokeilen uusia meikkejä, koska luotan siihen tuttuun ja turvalliseen, mutta en voinut vastustaa kiusausta, kun Anttilassa oli tarjous Fit me-tuotteista kaksi kappaletta viidellätoista eurolla, ei hullummin! Päädyin uuteen meikkivoiteeseen, koska edellinen oli siinä vaiheessa jo, että tikulla kaivella sai jämiä ja poskipunaan, jonka kanssa pohdin, että otanko kumman värin. Medium roseen päädyin, eikä tuo kyllä poskilta hehku juuri minnekään vaikka kuinka sutisi menemään. Eikä tuosta meikkivoiteestakaan kyllä tullut mun uutta suosikkia, ensi kerralla ostan taas sitä vanhaa tuttua eiku. 
naaahkashortsit
   Itse asiassa mulla on koko kesän ajalta kirpparilöytöjä, joita ei ole vilahtanutkaan blogin puolella, pitäisi varmaan syksyllä tehdä postaus "kesän kootut kirpparilöydöt" tai vastaavaa! Mutta tässä nyt niistä yhdet, henkkamaukan nahkashortsit! Sovituskopissa olin kahden vaiheilla, että onko nämä ihanat vaiko aivan järkyt, mutta, kun hintalapussa luki euro, niin kiikutin kotia kuitenkin. Ja itte asiassa mä olen alkanut pikku hiljaa tykkäämään näistä, kivasti hieman korkeavyötäröiset, tosin paahtavalla helteellä ei tulisi mielenkään laittaa näitä jalkaan, hehe! :D
uutuuksia
   Mä olen koko tämän kesän metsästänyt valkoisia farkkuja, jotenka, kun kirpparilla törmäsin sellaisiin farkkulegginseihin huiman kolmen euron hintaan, niin totta kait ilomielin laskostelin nämä vaatekaappini jatkoksi. Tosin mä en ole vielä sisäistänyt oikein ajatusta huoletta valkoiset pökät jalassa, musta nimittäin tuntuu, että auton penkkikin on vaaraksi noiden puhtaudelle. Ja eiköhän heti ensimmäisen käyttökerran jälkeen lahkeisiin jo jotain likaa ollut tarttunut, murr! Ja tuo pieni pilkistävä kukkakuvio on mun uutukaisesta hameesta, jonka yllätysyllätys kirpparilta nappasin. Tosin tuossa oli hieman pelastettavaa, kun ompeleet olivat hieman ratkeilleet, mutta neula käteen ja tuumasta toimeen ja tuosta tuli kuin uusi. Itte asiassa sen näette sitten seuraavassa postauksessa paremmin! Tällaiset hullutukset tällä kertaa huhuh, kiitos helteinen heinäkuu ja nähdään elokuun puolella! :)

Mitkä ovat olleet sinun heinäkuun suosikkeja? :)



Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

7/26/2014

Tämä on sitä kesää parhaimmillaan

"Mun kesä on ollut tähän mennessä täynnä pieniä ja suuria ilonaiheita" hukkapukka violetitkukat mitätekeekäänmuru mansikkasuklaallakiitos
Kesä. Mansikoita parvekkeella nauttien suussa sulavan suklaan kera, jäätelöä maha ja pakastin täynnä. Huolettomia päiviä sohvan nurkassa, rannalla lököttäen, varpaat hiekassa, lämpimässä vedessä polskien, niin paljon naurua, hymyä, elämä on ihanaa. Maailman katsomista läpi linssin tallentaen monet hetket niin unohtumattomat koneen syviin syövereihin, ihaillen luonnon kauneutta yhä uudestaan, kukkasten puhkeamista kukkaan, kaikkialla on niin vihreää, kaunista, rauhallista, henkeäsalpaavaa.

   Helle. Lämpömittari paukkuu hyvää vauhtia yli kolmeakymmentä, tuuletin hurisee kuin viimeistä päivää, on ihanan lämmin, kuuma, paahtavan kuuma, ilmastointi autossa on kova sana. Mekkoja, hameita, shortseja, toppeja, niistä luodaan söpöt kesäiset asut, jotka kruunataan aurinkolaseilla, kukilla hiuksissa. Iltaiset uintireissut itikoiden kanssa, yölliset kävelylenkit puistossa, aamuinen True Blood hetki ennen töitä, varpaiden piilottelu vaanivalta Murulta. Menneiden kesähittien fiilistely, uusien päivittely, tällaistako tämä nykyajan musiikki oikein on. Toivomista, että kunpa syksy malttaisi pysyä loitolla, on tämä kesä sen verran ihanaa aikaa! :)

Mistä sun kesän parhaat palat on tehty?


Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

7/23/2014

Vesipedot Kalajoella

"Ei rannalle räpiköimään jääty, kun huhuh hellettä piisasi"
merenranta kalajokikyltti seisoskellaanmerellä aallokko heinäjaaurinkolaskee varposet jalanjälki
Heipparallaa kamuset! Viikonloppua vietettiinkin mukavasti Kalajoella mökkeilyn merkeissä, tosin yhdeksän tunnin työpäivän jälkeen iltasella kaasujalka meinasi olla vähintäänkin poikki, mutta perille selvittiin vielä lauantain puolella! Me ehdittiin kuitenkin tallustella meren rantaan, ihastella maisemia, kirota hiekkaa täynnä olevia kenkiä, räpsiä kuvia toisensa perään, manata auringon edessä olevia hattaramaisia pilviä, saunoa ennen kuin herra Nukkumatti passitti unten maille. Niin ja valkoiset Converset muuten kiittävät ja kuittaavat tuosta yöllisestä kävelyreissusta, ne nimittäin saivat vähän uutta väriä pintaansa, upsidiisi, mutta nuo maisemat olivat sen arvoisia sata nolla, piste.

   Ja eikös se niin ole, että, kun herätyskello olisi soimassa vasta kymmenen aikoihin aamusella, että aah, minä nyt vapaapäivänä nukun pitkään ja nautin mökin ihanan pehmeästä sängystä, niin ei. Herää siinä sitten kahdeksan jälkeen, kaikki muut vielä nukkumassa, kipitä alakertaan suklaavanukasta mussuttamaan yrittäen löytää mitä tahansa muuta katsottavaa kuin ostos-teeveetä taikka aivokuolema lastenohjelmaa, niinpä niin. Pianpa siitä muutkin onneksi heräilivät ja jeij, sunnuntaina oli aivan ihana ilma, fiilikset olivat kuin aurinkolomalla konsanaan, kun rantaan päästiin! Ja voi, kyllä sitä tuli uiskenneltua siellä merivedessä tovi jos toinenkin, vesipedot vauhdissa! Paitsi sadekuuro sai meidät kyllä kipin kapin kipittämään autolle päin, pikku vikoja..

   Kalajoelta on siis ehjänä takaisin kotiuduttu, laukku tosin on vieläkin purkamatta ja mua harmittaa, kun ei voitu mun töiden takia olla siellä pidempään kuin vain yksi yö, voi höhlä. Mutta oli kyllä oikein mainio pienimuotoinen irtiotto arjesta, seuraavia reissuja sitten odotellessa! Ja hei, mä tiedän, ei saisi valittaa, mutta voi jumankauta, meidän kämppä on kuin sauna, kirjaimellisesti. Tuuletin on yötä päivää päällä hurisemassa ja silti hiki kaatuu päältä. Ei puhettakaan, että kuuma läppäri jalkojen päällä olisi mun paras ystävä tällä hetkellä, ehei! Tässä ollaankin vitsailtu, että vielä joulukuussakin tarkenee täällä sisällä olla, huhuh sanon minä! Mites te, joko alkaa helteet tulla korvista ulos vaiko toivotteko jatkuvan pitkäänkin? Mutta eipä mulla muuta tällä erää, nähdään taas pian! :)

Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

7/21/2014

Kaikkee uutta ja kivaa

"Ei ihan tullut kaupan hyllyjä tyhjennettyä shoppailureissulla"
uuttahuiviiHuivi - Seppälä villaneonhame
Hame - kirpparivaaterollaasi
T-paita - kirppari - hame - H&M
Huomentapäivää vain kaikille! Mä olen ollut menossa vähän siellä tuolla ja täällä, eikä mua siksi ole nyt näkynyt pariin päivään täällä blogin puolella. Mutta nyt mulla on senkin edestä kaikkee uutta ja jännää kerrottavaa ja kuvia jaettavaksi, kamerassa olisi tosiaan odottamassa hirrrmuinen kasa muokkausta odottavia räpsyjä, hui! Yritin minä eilen toki Kalajoelta kotiuduttua väsätä tätä postausta silmät ristissä, mutta sen jälkeen, kun Flickr alkoi vielä ensimmäistä kertaa ikinä kettuilemaan, niin kone suosiolla kiinni ja nukkumaan oli mun toimiva suunnitelma. En tosin tiedä onko tämä aamutuimassa postaaminen unihiekat vielä silmissä sen parempi vaihtoehto, mutta menköön!

   Elikäs viime viikolla kulutin mun vapaapäiväni shoppailun merkeissä Oulun suunnilla äiteen kanssa. Tarkoituksena oli vähän myöhäisenä lintuna tsekkailla alennusmyyntien viimeiset tarjonnat ja yllätysyllätys koot olivat aikalailla nappailtu parempiin käsiin. Ainut varsinainen alelöytöni oli ensimmäisessä kuvassa näkyvä viininpunainen huivi kahdella eurolla ja samalla se oli ainokainen Zeppeliinistä näppeihini eksynyt ostos. Sinne tosiaan ensiksi lähettiin kiertelemään, kaartelemaan, ihmettelemään ja hikoilemaan, oli muutes kuuma, farkut ja neuletakki eivät ehkä olleet paras asuvalinta.. Mutta oli pitkästä aikaa kiva käydä sielläkin päin, kun en edes muista milloin Kempeleessä olisin shoppailumielessä käväissyt, nyt on sekin asia korjattu!

   Siitä seuraavaksi suunnattiin Oulun keskustan suuntaan ja kirppareita koluamaan. Sieltä tosiaan löysin talveksi hieman tuollaisen villaisen mustavalkoisen hamosen ja ylisöpön kissamaisen t-paidan, eivätkä maksaneet kuin huimat pari euroa, ei valittamista! Henkaltamaukalta nappasin vielä kauan himoamani uuden hamosen kesäksi, oikein räväkänpunaisen vieläpä! Oli oikein mukava reissu, vaikkei nyt kauppoja tullutkaan tyhjennettyä oikein urakalla, jäipähän varaa koluta vielä nettikauppoja tilaamisen toivossa! Seuraavassa postauksessa palaillaankin varmaan viikonlopun Kalajoen mökkeilyn tunnelmiin, kunhan saan kuvat muokkailtua, jotenka nähdään taas pian! :)

Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

7/16/2014

Kukkasia ja rikkaruohoja

"Joku taisi sanoa joskus, että Suomen luonto on kaunista katseltavaa"
kukkaa lupiiiinit kukatonkivoja jokupeltonen
Moikkamoi! Tämä on pienen blogihistoriani ensimmäinen jonkinmoinen "kuvataan mukamas kukkia ja rikkaruohoja" -postaus, ei sillä, että nämä kuvat olisivat lojuneet jo jonkin aikaa koneen syövereissä upsidiisi. Mä olen jotenkin aina kuvitellut ja uskotellut ittelleni, että minähän en ikinä koskaan maanrajassa kyykistele ötököitä ja ruohoa kuvaillen, mutta kappas vain kuka viime viikolla 40mm objektiivin kanssa maata pitkin ryömi räpsräps, niinpä niin. Nenä kiinni kukissa sai melkeinpä olla ja itikoita oli van perkuleesti, ainakaan ei ollut yksinäistä, kun Niko rassaili autoansa minkä kerkesi, hehe. Zoomiputki olisi toki siinä mielessä ollut kätevä, että olisi tarvinnut kivelle vain istahtaa ja siitä käsin zoomailla, mutta siinä vaiheessa itikat olisivat syöneet meikäläisen varmaan eläviltä!

   Jejee, huomenna on vapaapäivä ja lähdetään shoppailemaan oikein olan takaa Oulun suunnille! Katotaas vain, kun nyt olisi kerrankin varaa uusia kuteita ostella, niin mikään ei kuitenkaan oikein pistä silmään sillä silmällä, olisi jotenkin niin perusmeininki. Ja viikonloppuna olisikin suuntana puolestaan Kalajoki mökkeilyn merkeissä, nyt on kyllä menoa ja "matkustamista" vaikka muille jaettavaksi! Mukavaa vaihtelua tähän meneillä olevaan True Blood -maratoniin, kakkoskautta ollaan hyvää vauhtia koluamassa, sohvahan tästä istumisesta kuluu kohta putki! On muutes yllättänyt positiivisesti tuo kyseinen sarja, voin suositella lämpimästä mikäli yliluonnolliset asiat teeveestä kiinnostavat! Mutta ei mulla tämän kummempia ollut tähän hätään, nähdään taas pian! :)

Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

7/14/2014

Murmeli täyttää vuosia!

"Tänään ei puhalletakkaan kynttilöitä, vaan avataan kissanruokatölkki" VAAvi muruonsöpö murukollaasi
Moikkamoi! Arvaatkaas kellä pikkuisella söpöliinilläpirulaisella on tänään synttäriit, no meidän pikku murmeliinilla! No okei, ette kerro sille, hysshyss, mutta me kyllä oikeasti unohdettiin ne toukokuussa, joten sovittiin, että juhlitaan sitten sinä päivänä, kun haettiinkin vaaveli kämpille, tuskin Murua haittaa eiku. Ja pitihän sitä vähän muistaa ostamalla herkkuruokaa, hemmottelemalla pikkuisulla herkkunapeilla ja käyttää ulkosalla mutka lenkillä hihnassa. Voi vitsit, tuntuu kyllä, että vastahan me haettiin Muru, onneksi se ei ole kyllä laiskistunut yhtään tämän vuoden aikana. Edelleen se jaksaa leikkiä, juoksennella, kiipeillä verhoissa, vetää pikaspurtteja ympäri kämppää, vainota varpaita, tuhota farkkuja, tiputella tahallaan tavaroita.. 

   Tosin vaavelin synttäripäivä ei mennytkään ihan niin kuin mun mielikuvissa, nimittäin meiltä katkesi sähköt sähkönmyyjän vaihdoksesta aiheutuneen möhlingin takia. Parit kirosanat siinä vähintään pääsi, kun ei sähköjä kuulu vasta kuin huomenna, eikä tietoakaan monen aikoihin, tultiinkin sitten evakkoon mun kotipuoleen. Eikä Muru oikein ihastunut täällä oleviin kissoihin, paremminkin ne pitivät tuijotuskilpailua keskenään, puhumattakaan koirista.. Mutta kokosin tähän postaukseen kuvia vaavelista vuoden varrelta ja löysinpäs vanhan gifinkin, joka on syystä taikka toisesta jäänyt julkaisematta, että niin, todellinen kissaylianostus vaihteeksi tässä teille! Mutta niin, ei kait mulla tämän enempää tällä kertaa, True Blood kutsuu, ollaan katottu sitä lähes taukoamatta, hyvää synttäriä Muru, nähdään taas pian! :)


Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

7/10/2014

Eräänä kauniina iltana

"... Me löysimme tien ulos neljän seinän sisältä nyhjöttämästä.." upeetaivas
... Minä ihastelin auringonlaskua sisällä nyhjöttäen, sohvalla löhöten, koneella ollen, viitsinkö ulos lähteä, näyttää niin nätiltä ulkosalla. Maanittelin tovin Nikoa mukaan, mennään nyt jookoskookos, ylös siitä sohvalta, lähetään jo, otettaisko Murukin mukaan, ai eikö, no höhlä, mennään nyt kuitenkin. Arvottiin hetki jos toinenkin josko sitä jaksaisi, vai eikö sittenkään viitsisi, laiskottaisi niin makoisasti ja Viaplay olisi sopivasti päällä, hitsi vieköön.
illallapuistossa1... Kirosin puiden taakse karannutta auringoa, sinne se oli ehtinyt vikkelänä luikkia karkuun, sillä välin, kun pohdimme elämän suurta kysymystä jaksaako kipitellä huimat kolme kerrosta portaita alas. Sitä, kun jäi empimään, pohtimaan, nyhvöttämään sohvalle, vielä vaatteita vaihtamaan pariin otteeseen ennen kuin tennarit jalkaansa sai.
heinäätaivastavasten
... Lähdimme uhkarohkeina kävelemään läheiseen puistoon, etsimään vuosisadan parhainta kuvauskohdetta toivoen parasta. Mitä nyt hyvin pian tuli selväksi, ettemme olleet yksin, uteliaan siilin lisäksi jatkuvana riesana olivat itikat, ötökät, mäkäräiset. Pysähtyminen pitkäksi aikaa mittailemaan parasta kuvakulmaa ei missään nimessä ollut ratkaisu, puhumattakaan paikoillaan kameralle nätisti hymyily, mission impossible!
yksinäinenpenkki
... Voi sentään, ei totisesti sinä kauniina iltana romanttisesti istahdettu yksinäiselle puistonpenkille nauttimaan lämpimästä säästä, höpöttelemään niitä näitä, ehei, ei nyt sentään. Eikä siitä eräästä kauniista illasta jäänyt käteen kuin hippusellinen kuvia muistikortille, itikoiden syömät jalat ja ikävästi missattu auringonlasku. Mutta siltikin, oli huippua, siistiä, kivaa, kun saatiin ihan rauhassa nauttia puiston upeista maisemista ja olihan se aikakin käydä käppäilemässä siellä kameran kera - ehkä ensi kerralla jopa auringonlaskun aikaan! :)

Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

7/08/2014

Jäätelövääryys

"Kesän suuriin vääryksiin kuuluvat kallistuneet kiskajätskit"
laseistakiietteivättipu kylttikädessä ruusuja istupasiihen drinkkiloordi portaikko
Heipsun kamuset! Kuka muu on yhtä innoissaan kuin minä näistä helteistä, joita on odotettu kuin kuuta nousevaa nostaa kätensä ylös än yy tee nyt! Paitsi, että kun koko talven on odottanut, että voi, kun pääsisi jo käyttämään hellekimpsuja, niin eiköhän kuitenkin iske se hirveä kriisi, että apua, eihän mulla ole mitään päällepantavaa, niinpä niin. Nimimerkillä olen useampana iltana nakellut vaatteita ristiin rastiin ja turhautunut, että ei tämäkään ole hyvä, tai ehkä mulla on vain joku identiteettikriisi vaatteiden suhteen. Onneksi ensi viikolla lähdetään shoppailemaan Ouluun, ehkä sieltä löytyisi pelastusta tähän hirrmuiseen ongelmaan, sopivasti palkkapäiväkin on ehtinyt siihen mennessä tulla, jeij! Mihinköhän mä sitten vain suunnistan shoppailemaan, kun ensi vuonna sinne pitäisi muuttaa opiskelujen perässä, hmmm..

   Voi muutes tätä suurta vääryyttä, kun jäätelökioskien hinnat tuntuvat nousseet aivan pilviin saakka, ainakin näin opiskelijan näkökulmasta. Kyllä minä muistan sen ajan, kun pienen pallon sai hintaan euro, eikä senttiäkään päälle, tosin seuraavana kesänä se olikin jo euroviiskyt. Mutta nyt pitäisi lompakosta kolikoita kaivella jo oikein olan takaa kissojen ja koirien kanssa, kolme euroa yhdestä pienestä jäätelöstä, härleguude! Mutta pakkohan se oli hammasta purra ja korkata Nikon kanssa kesän herkut tuossa parisen päivää takaperin, parastahan oli, ettei mun tarvinnut maksaa penniäkään! Ja hei, eihän mikään voita sitä kioskijäätelöä, se on jotain niin parhautta kesässä! Melkeinpä yksi kohokohdista voisin jopa kivenkovaan väittää!

   Ja hei, tämä tyttönen on pikku hilijaa tosiaan kallistumassa "välivuoden" puolelle, etten vielä tänä syksynä aloittaisikaan journalismiopintoja. Ehkä mä olen ihan pöpi, tärähtänyt höppänä siirtämällä unelmiani vuodella eteenpäin, mutta eihän se koulu mihinkään sieltä karkaa - ainakaan toivottavasti. Ei sillä, että mulla on ollut hetkiä, että kyllä mä Ouluun suuntaan opiskelemaan jumankauta jo tänä syksynä Muru kainalossa, Niko tulkoon vuoden päästä perästä. Mutta niin, enköhän mä tänne ole jäämässä vielä, kyllä asiat on aina järjestyäkseen tavalla taikka toisella! Tosiaan, ei kait tässä tämän kummempia tällä kertaa, ulkona paistaa aurinko, mä lähden nauttimaan lämpimästä säästä, nähdään taas pian! :)

Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

7/06/2014

Tervetulloo helteinen heinäkuu

"Pikkulinnut lauleskelivat, että heinäkuu ja helteet kulkevat käsi kädessä" maisemiajasitärataa pullokädessä heijastuma kivi
Moikkamoi! Heinäkuuta on ehdittykin hurautella hyvää vauhtia eteenpäin ja iloita sääennusteiden lupaamista hellelukemista, jotka nyt toivottavasti pitävät paikkansa. Justiinsa sopivasti olisikin ensi viikolla useampi vapaapäivä, joten kiitos paahtavaa aurinkoa, kesävaatteet pölyttyy muuten kaappiin lattialle. Ei sillä, että mun vaatekaappi on vähän sellainen omaperäisempi tapaus, enemmän kimpsuja ja kampsuja taitaa löytyä muualta kuin sen säilöstä, upsidiisi. Ja vaatteista puheenollen kerrankin onni potkaisi mua aleja silmäillessä, kun löysin vihdoinkin uudet vaaleat farkut ( ihanuudet kuvissa jalassa itte asiassa ) vieläpä puoleen hintaan! Ei sillä, että nimeltä mainitsematon Muru-kissa on tehnyt lievästi sanottuna tuhojaan mun vanhoille housuille ja eiköhän se heti ensi töikseen upottanut kyntensä näihinkin, jumantsuukkeli!

   Ja hei, enhän minä montaa päivää ehtinyt iloita unelmieni opiskelupaikasta, kun se kuuluisa murehtijamörkö hyppäsi niskaan ilmeisesti jäädäkseen. Mulla ei ole mitään tietoa, että mitäkä teen syksyllä, koska Niko, kun pystyisi muuttamaan vasta vuoden päästä koulunsa takia tuonne rannikon suuntaan mun mukana, argh! Nappaanko mä Murun kainaloon, pakkaan kamat ja lähden opiskelemaan toiselle paikkakunnalle, vietänkö välivuotta, teenkö töitä, meenkö amistelemaan, my brain hurts. Insinööreily, kun ei taida olla vaihtoehto, kiitos hupenevien opintotukikuukausien, avoin amk sen sijaan voisi olla hyvä lisä välivuoteen, jos sellaiseen päädyn. Pienen ihmisen suuret murheet vai miten se meni!

   Mutta kuitenkin mun viikonloppuun on kuulunut kevyt sadan kilometrin ajoreissu mäkkiin suklaapirtelölle, töitätöitätöitä, kameran kanssa tappelua, itikoiden kiroamista ja ultimaattista laiskottelua. Pretty Little Liarsin viides kausi on korkattu, pehmikset on edelleen pakastimisessa, mikrokin tuoksahtaa palaneelle suklaalle vieläkin ja sipsiä on mussuteltu dippeineen päivineen. Ei mitään ihmeempiä ole siis tullut tehtyä, sisäinen laiskottelijani on päässyt oikein kunnolla valloilleen. Ja hei, tässä välissä voisin varmasti kiittää ja kumartaa niin teitä vanhoja kuin uusia lukijoita, kun olette blogiini eksyneet ja jääneet seurailemaankin! Olisi mahtavaa kuulla, jos teillä olisi jotain ideoita mielessä taikka millaiset postaukset teitä ylipäätänsä kiinnostavat! Eipä mulla muuta tähän hätään ollutkaan, oikein rattoisaa päivänjatkoa teille! :)

Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

7/02/2014

DIY Pehmistä kerrakseen

"Heinäkuu aloitetaankin pehmeästi pehmiksen turvin"
sadepäivä pehmistä
Heippahei! Heinäkuu on täälläpäin starttailtu kaatosateen turvin aikalailla, yh. Joten päätettiin ottaa kaikki ilo irti tästä sisällä nyhjöttämisestä ja kaiveltiin jääkaapista äiteen ostama tee-se-itse pehmisjäätelöpurkki. Mä nyt ajattelin tässä samalla jakaa teillekin saakka ohjeet tämän tekemiseen, kun jos oikein muistan, talvella joskus yhdellä teillä toivetta oli leipomisjuttua, noh tämä olkoon close enough sellainen! Elikäs eiköhän aloiteta, mun kokkaustaidot pääsevät tässäkin koetuksille uskokaa tai älkää..
pehmistarvikkeet    Ensinnäkin, mitään ihmeellistä hilpetööriä tämän pehmiksen tekoon et tarvitse, pelkästään tehosekoittimen taikka sähkövatkaimen ja jonkinmoisen kipon, jonneka saat purkin sisällön kaadettua kätevästi. Oli muutes hyvä syy avata joululahjaksi saatu vempain, lievästi sanottuna vähän jäänyt unhoksiin kaapin perälle, ai miten niin mä leivon usein eiku.. Ja me peukalot keskellä kämmentä ihmeteltiin, että mitänkä ne vatkaimet oikein irti saa, ohjekirjaakin tavattiin tovi, kunnes koettiin se kultainen ahaa-elämys.
pehmisohjeet vatkaus
   Vatkaillaan seos kuohkeaksi, tyrkätään pakastimeen reiluksi kolmeksi ja puoleksi tunniksi, sulatellaan huoneenlämmössä ja vielä hurautellaan vatkaimella hetki. Mulla oli kaiken lisäksi aivan upea visio kuinka lämmitetään hieman suklaata pehmiksen päälle ikään kuin kastikkeeksi, mutta kuinkas kävikään, pikkuinen upsidiisi nimittäin. Nimimerkillä Niko, mikro, suklaa ja muovi eivät sovi yhteen. Tuloksena oli tummaksi ( lue mustaksi ) muuttunut vaalea suklaa lisukkeena aivan jumalattoman paha haju, koko kämppä piti tuulettaa. Sopasta olisi puuttunut enää kirkuva palohälytin, huhuh!
herkkupehmiseiku
   Mutta vaikeuksien kautta voittoon, mitään Mastercheffiä ei noilla pehmisannoksilla kuitenkaan voitettaisi, eihän meiltä löytynyt edes mitään pursotinta, että oltaisiin saatu taiteelliset annokset aikaiseksi. Ronskisti siis kauhalla kippoon tyylillä mentiin ja suklaat siihen päälle. Muuten hyvä, mutta se naminami suklaa jääty kalikaksi, ettei ollut mikään suussa sulava makuelämys ja äkkimakia iski päälle jo parin lusikallisen jälkeen. Noh, aina ei voi onnistua, mutta kertokaas oletteko te tehneet pehmistä itse paremmin tuloksin? :)

Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This