9/28/2014

Syksyinen tuulahdus

"Ruska, kylmyys ja flunssa kulkevat käsi kädessä" syksyäkohti pihlajanmarjatonpro syksytaistulla goprolehtiä lehdeteiootiellä
Momoi vain sinne ruutujen taakse! Täällä tosiaan on päästy kokemaan tätä ihanaista syksyistä tuulahdusta flunssan merkeissä. Mä jo luulin, että välttäisin tämän tältä erää, mutta noup, sitkeästi se kuume yrittää vain nousta. Ei sillä, että mä en ole kyllä vuorostaan liikahtanut täältä peiton alta muualle kuin jääkaapille ruokaa hakemaan ja vaihtamaan jaksoja, laiska sunnuntai, parasta. Meille vain meinasi tulla pienimuotoinen ongelma, kun kaikki sarjat on koluttu aikalailla, eikä uusia jaksoja ole tullut taikka kaudet vielä alkaneet, piti turvautua aloittamaan kauan sitten katottu sarja uudestaan, nimittäin Merlin. Kovasti myös houkuttaisi ottaa itseäni niskasta kiinni ja vihdoinkin viimeistellä Vampyyripäiväkirjatkin, mutta kun teeveestä tulee X-Factor, oon ihan koukussa.

   Mä kuitenkin onnistuin ylittämään itseni tänä viikonloppuna, sillä löysin itselleni uudet syyskengät ( niistä lisää myöhemmin!! ), leivoin keksejä ( kaksi pellistä mustia kokkareita, kyllä mä silti olen niitä mussutellut ) ja huusinpas itselleni uuden objektiivin silmät kiiluen huuto.netistä, en malta odottaa, että pääsen testailemaan sitä! Ja kaiken lisäksi pääsin vihdoinkin eroon mun karmivasta kaljumaisesta juurikasvusta, joka pääsee aina villiintymään liiaksi. Yritin kyllä hillitä sitä hoitavalla sävytteellä urheasti, mutta melko toivottomaksi touhuksi osottautui kerta kaikkiaan. Tällaisissa tunnelmissa meikäläisen viikonloppu on sujunut, toivottavasti tästä kuumeestakin selvitään töihin saakka! Mitenkäs teillä, joko on flunssat kärsitty, entäpä miten meni viikonloppu? Mutta eiköhän tässä ollut höpötykset tältä erää, muistakaa käydä heittämässä kysymyksenne edellisen postauksen kommentteihin! :)

Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

9/26/2014

Kysypäs meiltä

"Te kyselette ja me vastaillaan"

Moikkamoi! Me vietellään toista vuosipäiväämme tänään, jotenka sen kunniaksi jotain pientä spesiaalia olisi tiedossa tänne bloginkin puolelle, nimittäin kysymyspostausta! Verrattuna edelliseen, voitte kysellä meiltä molemmilta kysymyksiä joko että erikseen tai yhdessä sitten sepustellaan mietteitämme. Ei sillä, että Niko ei kyllä pahemmin ole blogissani esiintynyt, jotenka nyt on oiva tilaisuus udella hyvän maun rajoissa tietenkin! Aikaa teillä on esittää syvälliset kysymyksenne aina ensi viikon perjantaihin saakka, elikäs 3.10 mennessä kommentteihin, kun raapustelette, niin kerkiätte mukaan! Me tässä jatketaankin tätä sohvalla köllöttelyä sarjojen parissa, jotenka heissulivei, seuraavassa postauksessa nähdään! :-)

Nyt vain kysymyksiä heittelemään! :)


Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

9/23/2014

Arvon tohtori farkku

"Syksyn must have on pirtsakan väriset farkut"
oranssiaoranssia tukkaatakaa eksyttiinpellolla tohtorifarkkku
Moikkamoi! Mä en ikinä ole raskinut ostaa näitä paljon puhuttuja dr. denimeitä, kun omaan silmääni ovat melko hintavia, varsinkin, kun paljon puhetta on ollut niiden huonosta taipumuksesta ratkeilla. Mutta ei mulla toki mitään sitä vastaan ollut, kun satuin bongaamaan oranssihtavat tohtori farkut kirpparilta hintaan kaksi euroa, lähtivät muutes kiireen vilkkaa meikäläisen mukaan!! Voin kyllä allekirjoittaa täysillä sen, että aivan yyber mukavat ovat jalassa ja istuvat kuin nakutettu vaikka lahkeet jäävätkin pikkuisen pitkiksi meikäläisellä. Sopivasti mulla ei vielä ollutkaan yhtiäkään oransseja farkkuja näin syksylle piristämään tätä synkkyyttä, jotenka ei hullumpi löytö! Tosin en mä siltikään kirkuen näitä kaupasta uutena lähtisi ostamaan, mun lempparit on edelleen ginan kristen farkut (, jotka maksavat myös sen about viitisenkymppiä, hehe )..!

   Mun päivät ovat rullailleet eteenpäin iltavuoroilla, mikä tarkoittaa sitä, että vietän päivät kämpillä Murun kanssa kahdestaan Nikon ollessa työssäoppimassa ja, kun mä lähden töihin, se vuorostaan pääsee sieltä pois.. Onneksi loppuviikosta menen jo aamupäivään, niin ei tarvitse yksin niin kauaa täällä murjotellaja toivon mukaan vielä valoisan aikaan ollaan takaisin kotona! Ainakin olen saanut rauhassa tehtyä avoimen amkin tehtäviä eteenpäin hitaasti, mutta varmasti, jos ei muuta! Ja herätyskellon huoleton torkuttaminen on ollut kivaa aamuisin, muuten on kyllä tuntunut äärimmäisen tylsältä, jopa kuvien muokkaaminen on tuntunut mission impossiblelta tässä yltäkylläisessä laiskuudessani. Apua, kello tikittääkin jo siihen malliin, että mun pitää kohta hurauttaa töitä tekemään, mutta jee, sainpas tehtyä tämän postauksen kuitenkin loppuun! Se on moro, nähdään taas pian! :)

Löytyykö sun vaatekaapista Dr. Denimejä, mitä tykkäät? :)


Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

9/20/2014

Lauantaikoomaus

"Kaakao kouraan ja leffa pyörimään, melko bueno"
kaakaokuppi koomausta melkojäätävää simssinelosta
Moii! Tiedättekös sen tunteen, kun mielessä olisi vaikka sun mitä tekemistä vapaapäivälle, mutta sitten laiskuusmörkö tulee ja heiluttaa etusormeaan, että soosoo, tänään ei tehdä mitään muuta kuin haukotellaan sohvalla. Mun päivä alkoikin niin hienolla idealla kuin, että tilataanpas henkkamaukan netistä jotain kivaa, kun ilmaiset toimituskulut kampanjakin on vielä voimassa. Se ostoskoriin tuotteiden naputtelu, oli niin kauan kivaa, kunnes justiinsa ennen kuin pääsin kassalle saakka, niin kaikki ne alelöydöni oli loppuunmyyty, kidding. Pari ärräpäätä on lievä ilmaisu mun aamuiseen sanatulvaan, kun tilaukseni pieneni harmaaseen hameeseen ja collegepaitaan. Ei sillä, että tästä lähtien jos löydän aleosiosta parin euron ihanuuksia, niin ehkä mä ensin naputtelen pankkikortin tiedot kuin mitä odottelen pikkusiskon vastausta facebookista, että oisko tämä kiva.

   Mutta tosiaan tämä lauantai on ollut niin tapahtumarikas, että parin tunnin komediassakin tapahtui huomattavasti enemmän kuin koko mun päivässä. Kävin minä ihmisten ilmoilla sentään kaupassa, kun jääkaappi oli niin tyhjä, että ihan sääliksi kävi sitä ja Nikon kanssa mukamas vähän kuvailemassa ennen kuin se lähti autoansa rassaamaan, mutta hei, on se välilla ihan ookoo ottaa vähän rennommin. Mitenkäs teidän lauantai on oikein sujunut, muita laiskottelijoita? Minäpä tästä taidan kuitenkin jatkaa illan viettoa teeveen, ebayn koluamisen, kuvien säätämisen ja sims nelosen parissa, jotenka pistetäänpäs höpöttelyille tälle erää loppu ja nähdään seuraavassa postauksessa! :)

Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

9/18/2014

Tänään on ponnaripäivä

"Löysäähä vähän sitä ponnaria, niin ei päätä kiristä"
eikaulapalellu ponnariheruu japokkapitää tyylikkäästioksaedessä
Moikkamoi! Tiedättekö, mun piti saada tämä postaus uunista ulos jo eilen, mutta koukutuinkin sen sijaan pelaamaan sims nelosta, upsidiisi. Pakkohan se oli testata, kun kakkosesta lähtien olen menossa mukana pyörinyt, että mitäkö ne EA:lla ovat aikaiseksi saaneet tähän uutukaiseen, eivät ainakaan parempia hiuksia taikka vaatteita, yllätysyllätys. Ei sillä, että kolmosen kanssa vanha koneeni oli tukossa kaikista mun latauksista, modeista, hackeista ja muusta hauskasta, nyt puhutaan hyvin monista gigoista ja sadoista eri hiuksista muun muassa. Nyt vain odotellessa, että neloseen löytyisi muikeita lisäjuttuja, niin saadaan tämä nykyinenkin kone täyteen eiku! Onko kukaan teistä testaillut sims nelosta, mitä ootte tykänneet?

   Ja hei, mulla on ikuinen hiusongelma, kun mä en osaa pitää tukkaani kiinni omasta mielestäni mitenkään järkevästi. Tämä oli niitä harvoja kertoja, kun ihmisten ilmoilla tukka ponnarilla pistelin menemään. Siis kävin mä kaupassa tuon eräjormailun jälkeen, ei kovin paljon muita kuin ötököitä noilla poluilla pörrännyt tosiaan. Ehkä suurin syy tähän iänikuiseen hiukset auki menoon on juuri se kriittinen vaihe otsiksen kasvatuksessa pois, jumankauta, kun haituvat eivät yllä korvankaan taakse nippanappa, mutta kyllä ne kasvoille osaavat lässähtää hyvin taitavasti. Pinnit ovat olleet ystäviä, mutta nepä luikerotattiset kehtaavat hiljalleen valua sieltä välistä ovelasti pois takaisin silmien eteen, argh! Välillä mun mielessä on käynyt, että sakset käteen ja otsikset takaisin kuvioihin, mutta kai tässä ollaan jo voiton puolella (?).

   Hihhei, mä olen ihan innoissani, kun mulle sattui tälle viikonlopulle vapaat! Tosin ne suuret suunnitelmat ovat varmaan kiinnostuskiikarit hukassa tehden politiikkakurssin esseetä pois alta, välivuosi on parasta ja itsenäinen opiskelu. Että ehkä mä voin hyvällä omatunnolla pyhittää tämän illan sims neloselle ja sarjojen katselemiselle, jos sitten viikonloppuna ahkeroin senkin edestä, kröh. Ja vastahan minä sain tehtyä postauksen kirpparilöydöistä, niin taas olisi kasa ihanuuksia pyykkitelineellä odottamassa kuivumista, ehkä mun pitäisi vähentää lootien koluamista vähäksi aikaa.. Mutta hei, sormia polttelee jo päästä klikkailemaan simeille tekemistä, jotenka adios tältä erää ja nähdään seuraavassa postauksessa! :)

Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

9/15/2014

Kirpparisaalis

"Sisäinen himoshoppaajani pääsi valloilleen"
kirppistelyäosajotakin pientäuuttajakivaa silmäteipysypäässä
Moikkamoi ja aloitetaanhan tämä viikko palaamalla viime viikkoiseen kirpparisaaliiseen! Mä en olekaan aikoihin päivitellyt mun minkäänlaisia varsinaisia ostoksia tänne blogin puolelle, mutta nyt tällaiselle postaukselle tuli oivallinen tilaisuus, kun viime viikon saalis oli melkoisen makoisa sanoisinkos. Mä menin kirpparille vielä hammaslääärin jälkeen myrtsinä, ajattelin, että kyllä sen kärsimyksen jälkeen olen ansainnut jotain pientä kivaa, edes yksi toppi olisi kiva apu jomotukseen. Mutta niin, sieltähän lähti mukaan vähän kaikenlaista, kyllä hymyilytti vaikka hampaita särki kuin viimeistä päivää! Ja nämä tosiaan maksoivat kaikki yhteensä sen parikymppiä, millä kaupassa hyvällä tuurilla olisit saanut ehkä yhden neuleen ostettua, ei voi kuin tykätä kirppareista, tuo gifi kertoo kaiken eiku!

   Tosin tuon peplummekon kanssa mä mietin, että otanko vaiko enkö, mutta sitten mulla naksahti, että kyllä 20-vuotiaalla nuorella naisella pitää edes yksi pikkumusta olla vaatekaapissaan. Nyt vain tilaisuuksia odotellessa, että tuota pääsee käyttää muuallakin kuin peilin ääressä mallaillessa! Ja tosiaan nuo valkoiset converset olivat siellä lootassa enemmänkin kulahtaneen keltaiset kuin putipuhtaat, mutta hyvinhän siinä se yksi ilta meni, kun kaiken maailman tököteillä ( vanteiden puhdistusaine toimi bueno eiku ) noita yritti puhdistaa. Ja loppusilauksena toimi parin tunnin uitto kloriitissa ja kyllä nuo omaan silmään ihan close enough valkoiset ovat! Ja kantapään kautta tuli opittua, että kengät ei kuivu ikinä, terveisin monta hyvää hetkeä hiustenkuivaaja kengässä ylikuumenemassa. Mutta tosiaan tällainen postaus näin vaihteeksi, nähdäänpäs taas pian! :)

Mikä on sinun suosikkisi löydöistä? :)


Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

9/12/2014

Ratakiskot kauas vie

"Tai sitten eivät, hylättyjä kun ovat, ei ainakaan pelkoa junan alle jäämisestä"
ratakiskoillaan raiteidenvieressä hoippuen melkolaajakuvaa katseetsivulle
Heipatihei ja hyvää perjantaita teille sinne ruudun takana oleville! Voi, että mä en kyllä yhtään hehkuta näiden pimenevien syysiltojen puolesta. Tukka putkella saa kuvia ottaa, ettei aurinko kerkiä mennä ilahduttamaan maailmalle muita, puhumattakaan iltavuoron sattuessa kohdalle, valaistus on suorastaan bueno kello yhdeksän aikoihin. Näidenkin kuvien kanssa hämärtyvä ilta meinasi olla ylitse pääsemätön ongelma, koneella sai hiuksia repiä, eikö täällä ole yhtäkään tarkkaa kuvaa, argh!  Ja totta kait se kaikista kivoin kuva oli juuri kasvoista hyvin sumeahko, ei siinä auttanut photoshoppikaan, sad story, näillä mennään ja ensi kerralla sitten valoisamman aikaan kuvia napsimaan, läksyt opittu kantapään kautta.

   Ja vihdoinkin sain ängettyä tänne blogiinkin GoProlla napsittuja kuvia, mä en varmaan ikinä totu tuohon huikeaan laajakulmaan, kun lähinnä olen astellut askeleita kiltisti taaksepäin 40mm seurassa. Vielä on vähän hakusessa, että mitenkä tuo homma oikein toimii, kuinka lähellä oikein pitäisi olla kussakin tilanteessa, millaisissa kuvissa tuo kalansilmä on aivan ehdottoman siisti juttu, onneksi sentään käyttö on helppoa, kun yhtä nappia tarttee vain painaa. Välillä musta on kyllä tuntunut, että mä olen ollut enemmän innoissani antamastani synttärilahjasta Nikolle kuin tämä itse, hehe, ei vaiskaan, se kuljettaa sitä repussa töihinkin mukaan. Kätevästi se ainakin kulkee mukana kaikkialle pakko myöntää, en malta odottaa, että uudet kiinnikkeet tulevat postissa!

   Niin ja mä olen hamstrannut itselleni lisää sukkahousuja, koskaan ei voi olla liikaa eiku. Mä en vaan voinut vastustaa noita, kun näin ne Lindexin hyllyillä, niin pitihän sitä vähän hemmotella itseäni pienellä kivalla. Ja taas mennään neuleella kera hameen, mutta tuo on vaan niin kiva, etten ole päässyt siitä ylitse, kyllä mä siihen kohta ehkä kyllästyn. Sanokaas onko nuo sukkahousut teidän mielestä yes vaiko nou! Mutta kylläpäs taas tuo aika rientää, kohtahan tässä pitäisi töihinkin kiiruhtaa, jotenka eiköhän tämä näppäimistön naputtelu ollut tässä. Nähdään taas seuraavassa postauksessa! :)

Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

9/10/2014

Melkoinen päivänsäde

"Menninkäisiä ei sentään näkynyt mailla eikä halmeilla"
heinikkonaamanedessä eksyinpolulta hiukseteikarkaakunniistäpitääkii nytpysytäänpolulla
Heissan! Musta alkaa pikku hiljaa tuntua, että metsiköt on mun vakituisia paikkoja kuvailla, mutta minkäs teet, kun Suomi on tällainen järvimetsämäinen ihmemaa. Ehkä sitten on enemmän katukuvaa, betonia, asfalttia, menoa ja meininkiä, kun ens kesänä muutetaan mun opiskeluiden perässä rannikolle, ellen mä sitten sielläkin hyppää auton rattiin ja tarvo suosiolla metsään. Tai sitten voisi muuttaa rivitaloon, yrittää pitää kasvit elossa ja sinne sekaan kuvia ottamaan, joskus vaikka vähän eri kukkia taustalle, hehe. Minä, julkiset paikat, poseeraus ja kamera ei vielä sovita samaan lauseeseen, ehkä joku kaunis päivä sitten. Onneksi Suomen luonto on sentään suht nätskä, että ehkä sitä jaksaa katella taustana vielä tovin.

   Mutta kuitenkin palataan ihan asiaan, olin ihan sulaa vahaa, kun äitee toi Helsingistä tuliaiseksi viininpunaiset neulesukkahousut, rakkautta ensisilmäyksellä. Ja justiinsa nappelit näin syksyksi, ei koivet jäädy heti, kun ulos astuu, ovatpa kaiken lisäksi vielä näpsäkän näköiset! Nyt pitää toivoa, että kissamme Muru pitää terävät kyntensä kaukana noista, ei oikein muhun iske roikkuvat langanpätkät siellä sun täällä. Okei, toihan se tullessaan Tallinnasta myös vähän skumppaa ja ihanan laukun, mutta se onkin sitten asia erikseen, kuvia ehkä tulossa jossain muodossa, jossain välissä, kenties (?). Ja jännä muutes miten se mieli oikein muuttuu, viime talvena neule hameen kanssa yhdistelmä oli vähän meh, njääh, not, mutta nyt täyttä rakkautta, vielä, kun löytäisi harmaan ( ja viininpunaisen jnejne ) skaterhameen, niin perfekto!

   Ja hei, mun pitäisi varmaan tämän ainaisen höpöttelyn sijasta kokeilla joskus hieman asiapohjaisempaa sisältöä, mielessä on kyllä pyörinyt syvällistä pohdintaa mun välivuodesta eiku. Ja asiasta kukkaruukkuun taas, mulla on hirrmuinen matkakuume, en ole koskaan käynyt ulkomailla ( Haaparannan Ikeaa ei lasketa ). Mulle riittäisi vaikka viikonloppu jossakin tuolla maailmalla, mutta onpas mielessä käynyt, että pitäisikö vaihtoon hakea, kunhan tässä koulun penkille ensin joutaa takaisin. Tai vaikka roadtrippiä pohjoismaissa, Euroopassa jos bensaa kuluttelisi tai jotain, argh! Ehkä realistisempaa kuitenkin olisi vaikka hommata se passi ensin ja sitten kuolata eri matkakohteita. Mutta eiköhän tässä ollut tarpeeksi asiaa yhteen postaukseen, nähdäänpäs seuraavassa taas! :)

Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

9/08/2014

Mitäs minä metsikössä

"Mieli muuttu, on tää syksy sittenkin iha kiva, kuha ei vettä sada"
syksynlehdetsunmuut mitkävillahousut puuonkaatunut
Moiksun höpsöt! Aluksi mä olin ihan möksmöks, kun syksy päätti tulla ilahduttamaan meitä helteistä valittavia hölösuita, mutta itte asiassa, nyt kun tässä päälleen pystyy pukemaan muutakin kuin bikineitä, mä olen ihan myyty. Ihan innoissani olen kaivellut neuleita, takkeja, paksuja huiveja kaappien kätköistä, alkanut hamstraamaan sukkahousuja, sellaisia lämpöisiä neuleisia muun muassa, pipovarasto kaipaisi tosin vielä hienoista täydennystä. Ensiapua asiaan löysin kirpparilta jokunen viikko sitten, kun silmääni pisti Piecesin söpsö kuvissa näkyvä ihanuus. Ensin mä emmin, arvoin, murehdin tuota väriä, mutta Niko sano, että osta, eikä kyllä ole kaduttanut, love it!

   Viikonloppu oli kyllä tapahtuma täytteinen, kun sukulaiset tulivat kahvittelemaan meidän synttäreiden merkeissä. Mä vielä ite leivoin kaiken ( paitsi täytekakun hehe ), niin olen tässä nyt viime viikon töistä suoraan olen hypännyt jauhojen sekaan ihmettelemään, siitä kotia ja nukkumaan, puuh! Mutta ylpeänä voin vähän kehaista, että vaikka olenkin yksi tohelo keittiössä, niin tuli muuten herkuista hyviä, mun suklainen juustokakku oli kyllä positiivinen yllätys erityisesti, harmi, kun, ette voi maistaa sitä! Nyt niitä onkin sitten jääkaappi ja pakastin pulloillaan, ei ainakaan herkkuhammasta kolota hetkeen!

   Mutta hei, ei kait minulla tämän ihmeempiä höpötyksiä nyt tällä kertaa ollutkaan. Paitsi, että ei kait teillä vibraa blogini sivupalkki ( :D )? Siis minä ex-insinöörikoodari olin ihan wait what, kun pari päivää sitten huomasin tämän hyvin erikoisen seikan chromella, ja kaiken lisäksi eri fontti koko sivustolla, mitä?! Firefoxilla ei mitään probleemaa, eikä esikatselussa, kyllä tämä pistää pienen pään pyörälle, toivottavasti olen yksin ongelmani kanssa, ettei koko lukijakunta altistu erilaisille kohtauksille. Mutta hei, ennen kuin painun pehkuihin, pakko kahtoa yksi jakso Teen Wolfia, jotenka heissan, ensi postauksessa tavataan! :)

Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

9/04/2014

Puiston tähtöset

"Ei löydetty viidakkoo, nii tyydyttiin puistoon"
tuulikylässä ei palele eihäikäiseyhtään asuamuka penkilläkupulusetkonsanaan
Heissulivei! Viime viikonloppu tuli ja meni aikoja sitten, mutta otetaas nyt oikein vanha kunnon throwbackki tähän väliin. Tosiaan täytin pyöreitä ( ikäkriisi here i come ), ahmittiin lettuja yllin kyllin, kuvailtiin vähän extemporesti videota, mutta vielä multa on jäänyt julkaisematta nämä kuvat, joita käytiin räpsäisemässä ennen kuin Tuulin piti lähtä junalla kotia kohti. Me ei siis nähdä kovin usein, koska asutaan kaukana toisistamme ja junayhteydet, kun ovat mitä ovat, eikä autollakaan ajaminen ole ilmaista lystiä, sad story. Tosiaan Tuulin blogissa näitä sunnuntain räpsyjä ja tunnelmia on voinut jo parin päivän ajan ihastella, mutta halusin kantaa myös oman korteni kekoon, tosin näin tyylikkäästi myöhässä.

   Ja tällä viikolla kyllä pääsee takaisin hyvin työn makuun, kiitos yhdeksän tunnin työpäivien, huhuh! Kaiken lisäksi pitäisi ehtiä leipoa kaikki tarjoamiset kakkukahveille synttärivieraita varten, joten kiirettä pukkaa, hyvä, että ehtii alas istahtaa ja huokaista. Ei sillä, että kokeiltiin äiteen kanssa tehdä suklaista juustokakkua, mutta se ensimmäinen yritys taitaa päätyä meidän suihin, pitäähän se kröh koemaistaa, että kehtaako vieraille tarjoilla eiku. Hihhei ja Nikokin on ehtinyt astua aikuisten maailmaan tässä välissä ja saanut ajokortin, hui, mä tosiaan ostin porukoiden kanssa yhteislahjaksi GoPron sille ja on löytynyt kyllä käyttöä. Ei sillä, että tilaukseen meni sellainen selfiekepukka, eiks kaikki coolit kuvaa videot kalansilmällä vai miten se menikään. Mutta lisää sitten seuraavissa postauksissa, tämä tyttönen painuu nyt pehkuihin, että huomenna riittää hymyä koko päiväksi! Se on adios ja nähdään seuraavassa postauksessa! :)

Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

9/01/2014

Älä naura -video

"Naamat peruslukemilla ja pokka pitää eiku"
Heissan! Viimeksi mä olen ilahduttanut teitä videolla joskus talvella, joten eiköhän se ole korkea aika korjata tämä hiljaisuus youtuben puolella korkaten samalla syyskuu vauhdikkaasti käyntiin! Tosiaan kuvattiin Tuulin ollessa kyläilemässä kämpillä tällainen pienimuotoinen haastevideo, älä naura nimeltään, tuttu varmasti teille monelle. Muistakaa laittaa laatu HD:lle, ettei olla ihan pikselimössöpalikoita keskellä ruutua ja jos, ette naura meidän mukana, niin naurakaa edes vaikka meille sitten! :D

   Me nähdään sitten seuraavassa postauksessa, kertokaahan kommentteihin risut ja ruusunne haasteesta, ehdotuksiakin otan oikein mielelläni vastaan, että mistäkös sitä seuraavaksi kenties videota väsäilisi ( tai erikoispostausta! )! Mutta minäpä toivottelen vielä näin lopuksi hauskat päivän jatkot teille! :)

Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This