1/31/2016

Pyjamaviikonloppu

IMG_1686.jpg IMG_1317.jpg
IMG_1680.jpg Viikonloppuna paistoi aurinko, mikä tuntui jotenkin tosi hupsulta, kun oli sellaiset lumimyräkät pari päivää takaperin, että oksat pois. Mutta ei valittamista, ihanan valoisaa on ollut pitkästä aikaa ja heti on mieli koholla, kun aurinko vähän edes pilkistelee pilvien takaa.

Vietin tällaisen "en jaksa meikata tai vaihtaa pyjamaa pois" -teemaisen viikonlopun.

Mä dippailin juustotacoja juustodippiin samalla, kun katoin Say Yes to the Dress -ohjelmaa telkkarista. Meno aika juustoista.

Kävin tekemässä perjantaina juttukeikan, mikä jännitti mua siis aivan sikana. Mutta ihan turhaan, olin ihan kikseissä kun istahdin haastatteluiden jälkeen autoon, että mitenkä huippua oli. Vielä, kun samalla innolla jutun tarvittava merkkimäärä tulisi täyteen niin olisi aika bueno.

Välttelin kouluhommia katsomalla rästiin jääneitä tv-sarjojen jaksoja ja pelaamalla pitkästä aikaa koneella. Mutta se päättyi taktiseen ragequittiin, poppa läppäri ei oikein sovellu sujuvaan pelaamiseen..

Luovutin vihdoinkin lankamyttyrän kanssa. Siis mikään ei ole niin inhottavaa kuin langat solmussa ihan sikin sokin, eikä kiskominen enää auta. Meni 45 minuuttia aika tarkalleen selvitellä se sotku, mutta toisaalta nyt sujuu paljon nopeammin koko neulomisurakka, kun langat juoksevat taas nätisti. Ärsyttää vaan, kun nyt tuli enemmän lankoja pääteltäviksi #firstworldproblems.

Unirytmi meni sekaisin. Ei se mitään, huomenna alkaa koulu vasta 12.45, jes! Ja kiva huomata, että tässähän elellään tammikuun viimeistä päivää.

Siinä kait tämä mun tapahtumarikas viikonloppu oli pääpiirteissään, nähdään helmikuun puolella taas! :)

Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

1/26/2016

Medianomiksi opiskelu - millaista se on?

Koko blogihistoriani kaikkien aikojen suosituin postaus on "Sinustako medianomi", jossa jaan vinkkejä medianomin pääsykokeisiin liittyen. Yhteishakuhan on pian taas täällä ja mikäpä olisi sen hyödyllisempää tähän väliin kuin valoittaa vähän ammattikorkeakouluopintojen saloja ja jakaa tähän astisia omia kokemuksia matkalta kohti medianomin tutkintonimikettä.

Medianomejahan löytyy laidasta laitaan. On graafikkoja, av-puolen häiskiä, käsikirjoittajia ja sun muita suuntautumisvaihtoehtoja, joista valita. Mä opiskelen tällä hetkellä kuitenkin journalismia, joten osaan siitä kertoa luonnollisesti parhaiten omasta näkökulmastani. Toki näistä voi saada myös jonkinmoista osviittaa muihinkin ja ylipäätänsä AMKin puolen opintoihin.

IMG_1343.jpg

MITÄ SIELLÄ OPISKELLAAN?

Me opiskellaan aikalailla vähän kaikkea mikä vain hipaiseekin toimittajuutta, tulevat moniosaajat siis. On kirjoittamiskursseja, että kuinka kirjoitetaan erilaisia juttutyyppejä, valokuvausta, editointia, taittamista, radio- ja tv-puolta sekä siltä väliltä. Tosi vähän on sellaista puhdasta teoriaa, mutta on muutamia kursseja, joilla on justiinsa "lukekaa tämä kirja tenttiin.." -meno. Tosin niitä voi aika hyvin suorittaa itsenäisesti.

Toki siinä on huonotkin puolensa, kun sorkitaan vähän sieltä täältä, että periaatteessa kaikesta tietää vähän, muttei kuitenkaan välttämättä hirveän syvällisesti. Mun mielestä tässä just oma mielenkiinto on tärkeässä osassa. Esimerkiksi jos sua vaikka kiinnostaa kuvajournalismi niin haali vapaavalintaisia kursseja just siihen liittyen, että saat lisää osaamista.

MILLAISIA TUNNIT OVAT?

Tunnit ovat tosi käytäntöpainotteisia. Me siis ihan oikeasti haastatellaan ihan oikeita ihmisiä ja kirjoitetaan juttuja esimerkiksi journalistiopiskelijoiden verkkojulkaisuun. Niin kuin tuossa ylempänä jo ohitinkin aihetta, niin sellaista puhdasta teoriaa on loppuunsa aika vähän. Toki voi olla, että käydään joku juttu ensin teoriatasolla läpi, minkä jälkeen tehdään se sitten käytännössä.

Meillä oli nyt syksyllä varsinkin reilusti ryhmätöitä, esimerkiksi vertaispalauteryhmiä, mutta aika paljon sitä pitää loppujen lopuksi yksin koneen ääressä istua ja naputella juttuja kurssia x varten. Niin ja pätee justiinsa se, että virheistä oppii, niin omista kuin luokkalaisten.

ENTÄS NE KOULUPÄIVÄT?

Ei mitenkään ylitsepääsemättömän pitkiä. Yhdessä vaiheessa meidän lukkari oli aika sekavahko ja saattoi olla vaikka vain yksi tunti koulua, mutta nyt keväällä näyttää järkevämmältä. Yleensä tunnit sijoittuvat puoli yhdeksän ja neljän välimaastoon, mutta aika paljon on kotona myös tehtävää. Välillä on raskaampia kausia, kun kaikki deadlinet hönkii niskassa ja on pitkiä koulupäiviä, mutta vastaavasti on löysempiä jaksoja välissä. Mutta sitä se opiskelu tahtoopi olla! Ja vastapainoksi löytyy kyllä yhtä jos toista häppeninkiä.

IMG_1375.jpg

MILLAISTA OPISKELU KULTTUURIPUOLELLA ON SITTE IHA YLEISESTI?

Sinällään aika luovaa, erilaisia ihmisiä löytyy joka lähtöön, vähän ehkä hassusti sanottuna, mutta pointtina pääpiirteissän, että erilaisuutta ehkä arvostetaan jollain tapaa enemmän ja sitä pidetään rikkautena. Ja jos tänne alalle eksyt niin varaudu kuulemaan seuraavia asioita: verkostoituminen, journalismin/sanomalehtien kuolema, median murros, töitä ei ole piste. Mutta siis rentoa, kivaa, palkitsevaa, hauskaa suurimmaksi osaksi.

Mä olen kyllä tykännyt tähän asti näistä opinnoista, vaikka välillä onkin niitä päiviä, kun kaikki mättää ja tyhjä wordi piinaa nokan edessä. Toivottavasti tästä pienestä "oppaasta" olisi hyötyä jollekin teistä medianomin opintoja pohtivalle, kommenttiboksi on avoinna kaikenlaisille kysymyksille opintoihin liittyen, palaillaan taas! :)


Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

1/24/2016

Ikeasta kotiutettuja

Moikkamoi! Me otettiin lauantaina suunnaksi Haaparannan Ikea ja samaisella reissulla pyyhällettiin myös pikaisesti katsomassa Tornion puolella olevaa ostoskeskusta. Koko päivä hurahti sillä tiellä, mutta kivaa oli, onhan se nyt jännää käydä ulkomailla ja näin. Varsinkin, kun ei ollut mitään sellaista "isompaa" pakollista hankintaa, vaan tällaista pientä hilpetööriä ja vähän katsella sillä silmällä, että tuo vois olla kiva kyllä..

Ja hei, nakkasin tuonne postauksen loppuun myös videon, missä höpöttelen enemmän tai vähemmän aina kustakin tuotteesta. Mutta ei kait mulla, tässä on nyt melkoinen kasa kuvia selattavaksi, että pääsee alas saakka, no, näillä mennään ja nähdään taas! :)
IMG_1489.jpg
 PurnukoitaIMG_1546.jpg
 T-paita Seppälä 5€IMG_1502.jpg
Lack-seinähyllyIMG_1569.jpg
Uusi kasvi IMG_1532.jpg
Crop top Bik Bok 4,95€IMG_1509.jpg
KynttilöitäIMG_1578.jpg
Parvekkeelle mattoIMG_1511.jpg
RikkakihveliIMG_1538.jpg
T-paita Bik Bok 9,90€IMG_1519.jpg
Erikokoisia säilytyslaatikoitaIMG_1492.jpg
PensseleitäIMG_1521.jpg
Crop top Bik Bok 4,95€


Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

1/21/2016

Tavoitteita vuodelle 2016

Hyvää vauhtia ollaan jo porskutettu tätä uutta vuotta eteenpäin ja vaikka mä en tehnykään mitään varsinaisia uudenvuodenlupauksia, niin tällainen pieni tavoitelista voisi olla ihan näppärä. Ei niinkään sellaisena, että orjallisesti pitäisi seurata ja potea huonoa omatuntoa, josko nyt joku kohta jää toteuttamatta, vaan tarkoituksena olisi paremminkin vähän pohtia tätä tulevaa vuotta. Musta on hyvä olla tavoitteita, isompia tai pienempiä, mitä kohti pyrkiä, jotenka eiköhän aloiteta!
IMG_0616.jpg
► Ehkä isoin murheenkryyni tällä hetkellä on kesätyöt. Se on just tämä hakemusrumba parhaillaan käynnissä, mutta toiveikkain mielin tässä vielä ollaan. Tai itse asiassa harkkapaikka olisi myös kiva.. Kunhan kesäksi vain jotain järjestyisi!

► Selvitä kurssit kunnialla läpi ja ota kaikki ilo irti koulusta. Nyt keväällä varsinkin on mielenkiintoisilta vaikuttavia kursseja tiedossa ja ensi syksynä hypätään tv- ja radiomaailmaan, aika jänskää! Ja tee se yksi itsenäisesti suoritettava kurssi pois alta, vaikka onkin aika turhauttavaa lukea yhdeksän vuotta vanhaa kirjaa, että mitä internetistä pitäisi tietää nyt.

► Ota lenkkeily osaksi viikkorutiinia. Tämä on ikuinen ongelma tällaiselle mukavuudenhaluiselle ihmiselle, mistä motivaatio nostaa takamus ylös penkistä käppäilemään. Kehitystä on kuitenkin tapahtunut, mä olen kävellyt kouluun vaikka kovasti mieli tekisi näillä hirmupakkasilla körryytellä lämmityksessä olleella autolla..

► Sisusta tätä kämppää ja tilaa albumiin valokuvat. Pääpiirteissään meillä alkaa olla täällä kämpässä kaikki tarpeellinen, mutta sellainen loppusilaus puuttuu sisustuksen suhteen. Ja ikuisuusprojekti, pitäisi käydä läpi tuhansia kuvia ja valkata niistä albumiin kelvolliset, mahdollisesti säätää arvoja kohdilleen, tilata ne ja järjestellä albumiin. Eikä mua lohduta yhtään ajatus, että mitä kauemmin vitkuttelen homman suhteen, sitä enemmän niitä kuvia kertyy.. Ja itse asiassa en ole edes varma, minne se valmiiksi ostettu albumi on muuton yhteydessä hävinnyt.
IMG_0620.jpg
► Haasta itseäsi. Oli se sitten uuden neulomistaktiikan kokeilu taikka arkimeikin päivittäminen, pitäisi tarttua näihin haasteisiin. Tähän voisin lisätä, että opettele kokkaamaan ja kokeile uusia ruokia, mikä muka voisi olla pahinta mitä voisi sattua? Palanut ruoka, käryävä keittiö, pikku vikoja, siinä sitä oppii.

► Sisäinen sottapytty aisoihin. Mulla on huono tapa jättää tavaroita vähän minne sattuu ja äkkiä ollaan siinä tilanteessa, että olohuoneen pöydälle on kertynyt kasa tavaraa ja tiskit eivät ole löytäneet tietänsä tiskikoneeseen, hupsis!

► Ryhdistäydy somessa. Ehkä isoin juttu voisi olla Twitterin haltuunotto, kun en ole vieläkään sisäistänyt sen ideaa oikein kunnolla. Ja toki Instagramiakin voisi päivitellä useammin..

► Ompele, tee diy-juttuja, neulo, enemmän sellaista let's do it -meininkiä kuin en mä viitti -asennetta. Eniten mua ehkä jarruttaa, kun ei ole vielä kertynyt sellaista aarrearkkua, missä olisi kaikenmoista hilpetööriä, mistä voisi lähteä tekemään kaikkea kivaa. Aina pitää kaupan kautta käydä mutka ennen kuin pääsee melkeinpä mitään tekemään..
IMG_0614.jpg
► Katso Pako vihdoinkin loppuun. Mulle on jo spoilattu traaginen loppu ja kovasti mediassa uhotaan, että koko sarja saisi jatkoa, enkä mä vieläkään ole saanut katsottua viimeistä kautta kokonaan, yh. Ja samaan syssyyn ne muut keskeenjääneet sarjat, katso yksi loppuun, äläkä aloita useampaa kerralla, ne jää vain kesken..

► Käy festareilla. Viime kesänä olin ensimmäistä kertaa festareilla ja ei hitsit mä tykkäsin. Haluan ehdottomasti tänä vuonna taas päästä käymään jossakin, en tiiä vielä missä, mutta jossain!

► Panosta blogiin enemmän, tuntuu kuin tämä olisi ollut vähän niin kuin talvihorroksessa viime aikoina. Samalla voisin herätellä eloon youtube-kanavaa..

► Tee jotain tukalle. Mun hiukset on kuin mikäkin Amazonin eksoottinen otus, löytyy vaikka mitä eri väriä. On juurikasvua, raitaa, keskivaiheilla on kaikkein tummimmat sävyt ja latvat on taas parhaimmillaan ihan blondit. Tykkään kyllä tästä vaaleammasta väristä, mutta jotain tasapainoa tähän toivoisi..

Onko teillä tälle vuodelle tavoitteita? :)

Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

1/16/2016

Kirjoneule villasukat

IMG_1152.jpg IMG_1143.jpg IMG_1138.jpg IMG_1132.jpg
IMG_1147.jpg
Siinä ne nyt ovat, ensimmäistä laatuaan, kirjoneule villasukat, minä ihan itte. Jonkinmoinen virstanpylväs on nyt saavutettu neulomisen saralla, yllättävän leppoistahan näitä oli neuloa sarjan pyöriessä taustalla, kun vain pääsi kiinni lankojen pitelyn saloihin ja muisti milläs kierroksella sitä oltiinkaan menossa.

Kantapää oli melkoisen mietintämyssyn paikka, kun ongelmaksi tuli, että miten ihmeessä kirjoneule neulotaan nurjalla. Virheiden ja erehdysten sekä purkamisten jälkeen siitäkin selvittiin kunnialla. Toinen sukka tulikin sitten nopeasti, kun ei tarvinnut enää saman kohdan kanssa tapella ( ainakaan paljoa.. )

Jos nyt pilkkua viilaillaan, niin pientä parantamisen varaa olisi ollut. Esimerkiksi ensimmäisen sukan neuloin aika tiukalla käsialalla, kun toisen kanssa osasi jo hellittää enemmän ja antaa lankojen juosta nätimmin nurjalla puolella. Mutta näin sitä oppii!

Ensimmäiseksi kirjoneuleyritykseksi nämä onnistuivat omasta mielestäni melko hyvin, kuvion suhteen ei isoja, silmäänpistäviä virheitä näy. Niin ja näin jälkiviisaana olisin ehkä valinnut hieman toisenlaisen väriyhdistelmän kuin sinapinkeltaisen ja vaaleanvihreän.. Lankana tosiaan toimi Novitan Nalle.

Seuraava projektikin on hyvää vauhtia suunnitteilla, kun Anttila julisti kaikista tarjouslangoista vielä -30 %, saatoin hieman käydä hamstraamassa mitä nyt enää oli jäljellä. Mutta siitä sitten lisää, kunhan saan homman aluille. Mitäs mieltä olette näistä villasukista? :)

Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

1/13/2016

Studiovalot - kyllä vai ei?

Ajattelin tähän väliin jakaa vähän omia kokemuksiani studiovaloista. Onko ollut millaista hyötyä, miinuksia, ihan tällaista peruskauraa ja lopuksi vähän vertailua kuvien ottamisesta ilman studiovaloja ja niiden kanssa. Mitään varsinaista studiota ei tosiaan ole taustakankaineen sun muineen, lähinnä valokuvausta ja videoiden kuvaamista silmällä pitäen ostin harrastusmielessä. Sisällä, kun tahtoo olla niin huono valaistus.

Tämä ei ole siis mikään kaiken kattava opas, enkä ole näiden suhteen ammattilainen, mutta toivottavasti tästä olisi kuitenkin pientä apua jollekin joka on vaikka harkinnut lisävalaistuksen hankkimista. Eiköhän aloiteta!

IMG_1103.jpg

BASIC

Mulla on käytössä kaksi 90x60 cm softboksia, mitkä tilasin ebaystä vähän reilulla satasella, kun punnat muuntaa euroiksi. Suomessa halvimpien studiovalojen hinnat taitavat pomppia kahdensadan paremmalla puolen.

Näitähän löytyy vaikka minkä kokoisia ja näköisiä. On esimerkiksi yhden, neljän, viiden lampun versioita, isompaa ja pienempää. Mulla näissä on viisi päivänvalolamppua per softboksi, jokaiselle löytyy oma virtakatkaisin, jotenka valotehoa voi hyvin säädellä tarpeen mukaan, kätsyä.

Valotehoa kannattaa pitää silmällä, toisissa valo riittää vain vähän matkan päähän, kun toisissa parhaimmillaan isommankin huoneen saa valaistua. Ja toisissa malleissa on erilliset katkaisimet ja toisissa ei - näin esimerkiksi.

IMG_1100.jpg

+/-

Ehdottomasti plussaa studiovaloissa on ollut, ettei päivänvalon puute ole enää ongelma. Periaatteessa valokuvaus ja videon kuvaaminen onnistuu vaikka keskellä yötä. Ei tarvitse repiä hiuksia siitä, että kun kotia ehtii koulusta/töistä on pimeää.

Ehkä isoin ongelma näiden kanssa, minkä olen tähän mennessä kohdannut, on näiden koko. Eivät mahdu oikein järkevästi minnekään silloin, kun ei tarvitsisi. Tuli näille "kätevä" säilytyspussi, mutta en minä ainakaan jaksa harva se päivä purkaa ja kasata kasaan.

Eikä näitä ihan tuosta vain roudata mukana paikasta a paikkaan b.

Ja välillä on melkoista säätämistä, että mihinkäs suuntaan sitä valot kohdistaisi, varsinkin näin aluksi.

Hintahan studiovaloissa hyppii sadoista euroista jopa tuhansiin, eivät tosissaan ole ilmaisia. Ja niinhän sitä sanotaankin, ettei halvalla hyvää saa ja esimerkiksi näistä omista voisin sanoa sellaisen miinuksen, että jalakset ovat melko huterat höskän kokoon nähden.

VERTAILUA

Otin havainnollistaviksi kuviksi kolme kuvaa samoilla kameran asetuksilla f/4.5, ISO 400, 1/80. Ensimmäisessä kokonaan ilman studiovaloja, toisessa toinen valoista on vain käytössä ja kolmannessa kaikki tehot käytössä. Ero on aika huikea.

IMG_1117.jpg

Ylläoleva kuva ei ole kovin miellyttävä, eikä tuosta pahemmin saa selvää. Edes photoshop ei taida pelastaa tuota.. Tosin ISO-arvoa nostamalla tästä olisi saanut valoisamman (ja samalla rakeisemman..), eikä tuo 4.5 aukko ole kovin sisätilaystävällinen muutenkaan.. Yleensä mä käytänkin objektiivina joko 1.8 aukkoista 50mm tai 35mm, josta löytyy 2.0 aukko.

IMG_1108.jpg

Yhdellä studiovalolla saa jo melko huiman eron ensimmäiseen verrattuna. Haasteellista aluksi on valojen kohdistaminen ja heijastaminen. Saa taivutettua kattoon, lattiaan, korkeutta säädettyä, siirtäiskö hitusen vasemmalle/oikelle/eteen/taakse. Esimerkiksi tämä video on kuvattu yhdellä studiovalolla, oli muuten haasteellista kohdistaa kivasti ilman jyrkkiä varjoja. Kuvassa valo on suunnattu vasemmalta puolelta, hiukan katosta heijastaen.

IMG_1110.jpg

Ja bamn, kaikki mitä laitteesta saa irti, mennään jo liiallisuuksiin, mutta kyllä näillä melkoisen valaistuksen saa aikaiseksi. Valot on suunnattu oikealta ja vasemmalta puolelta, toinen katon kautta. Silmälasien kanssa mulla on ollut ongelmia heijastumien suhteen, en ole vielä perehtynyt asiaan auttaisiko jonkinmoinen suodin linssissä asiaan vaiko ei.

YHTEENVETO

Loppusuoralla ollaan eli suosittelisinko studiovaloja? Kyllä ja ei. Näin bloggauksen kannalta ovat kätevät kuin mitkä, ei tartte kelloa katella ja kirota kuinka taas ehti luonnonvalo loppua. Mutta toisaalta kannattaa miettiä onko valmis kahtelemaan näitä nurkissa pyörimässä ja riittäisikö jonkinmoinen halvempi valoviritelmävaihtoehto.

Mikäli studiovalot päätyvät ostoslistalle jossain vaiheessa, vertaile. Hinnoissa on isoja eroja ja kannattaa miettiä mihin tarkoitukseen valot tulevat vaadittavia ominaisuuksia puntaroidessa.

Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

1/10/2016

Viimeinen lomapäivä

IMG_1045.jpg IMG_1085.jpg IMG_1076.jpg IMG_1070.jpg IMG_1061.jpg
Sinne meni melkein kuukauden loma. Mukaan mahtui luvattoman monta pyjamapäivää, jouluruokaähkyilyä, kasa rytistettyjä karkkipapereita, yhdessäoloa, ompeluprojekteja.. No, kootaan tähän nyt muutamia kohokohtia loppulomasta.

Käytiin porukalla keilaamassa, kertaakaan en kierrosta voittanut, mutta sainpas edes täyskaadon.

Napapiirin sankarit on legendaarinen leffa. Suunnattiin siis tyylikkäästi jatko-osan viimeiseen näytökseen katsomaan edeltäjästään tuttua kohellusta. Hyvä oli, sai nauraa. Katottiin itse asiassa myös koneelta leffoja, joista yksi lemppareistani oli ehdottomasti The Imitation Game.

Mä ompelin ja milloin en, neuloin todennäköisesti villasukkia. Kuvissa esiintyvät pyjamahousut ovat lajia minä ihan itte. Ollaan taas hitusen verran viisaampia, sillä versio ykkösessä oli ennen ratkomista vyötärönauhat sivussa, hupsis.

Oli kiva tulla takaisin tänne rannikolle, kun ulko-ovea avatessa kasa mainoslehtiä levähti rappukäytävälle. En muistanut, ettei oltu siivottu kämppää ennen kuin lähdettiin ja kasveista yksi neljästä näytti siltä, ettei ole pelastettavissa.

Muru on ollut enemmän kuin iloinen, kun purettiin tavaroita paikoilleen. Pahvilaatikoita oli kaikkialla.

Niin ja itse tämä viimeinen lomapäivä tosiaan. Olen roikkunut vuoroin mopin ja imurin varressa päättäväisenä, että tänään siivotaan. Tein ruokaa, ahmin PLL jaksoja eteenpäin jännittäen mitä seuraavaksi tapahtuu, lueskelin postiin juuttunutta joululahjaa, aivan loistava, tällaiselle kissahöperölle ihan täydellinen.

Loppuillan voisin vain rentoutua viltin alla, neuloa, lukea tai kahtoa vielä pari jaksoa. Koulu alkaa huomenna vasta puolen päivän paremmalla puolen, jotenka vielä ei ole hätä korjailla unirytmiä takaisin arkeen sopivaksi. Ei kait mulla muuta, nähdään taas! :)

Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

1/08/2016

Paukkuvat pakkaset

IMG_0650.jpg IMG_0367 IMG_0819 IMG_0324
Turha varmaan mainita, että ulkona on ollut ja edelleen on kylmä, hyrr. Kolmatta päivää vietän tässä parasta aikaa työntämättä nokkaani ulos, jäätymisvaara tällaiselle vilukissalle on ihan liian iso riski, mieluummin käperryn peiton alle tai nojailen lämpöä hehkuvaan leivinuuniin. Tai molemmat, vielä parempi.

Uudet villasukat ovat sopivasti työn alla, puikot heiluu reippaassa tahdissa jo toisen parin parissa. Anttilassa oli vaikka mitä lankoja tarjouksessa, nappasin punaisten hintalappujen innoittamana viimeisen vaaleanvihreän ja sille kaveriksi sinapinkeltaisen lankakerän. Ei ehkä sittenkään nätein väriyhdistelmä, mutta noooh, kunhan ajavat asiansa valmiina sitten.

Itse asiassa on ollut niin kylymä, että autokin sanoi piupaupoks tai siis ei se taida pahemmin inahdella tässä vaiheessa. Laukut oli viittä vaille valmiit pakattuina kasaan, että oltaisiin tänään lähdetty takaisin kotia, mutta saa nyt nähdä mitenkä tässä käy. Murua ei varmasti haittaa, kun täällä leikkikavereita riittää - ja pahvilaatikoita.

Hyiset on tunnelmat, mutta kesää kohtihan tässä ollaan jo hyvää vauhtia menossa eiku.

Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

1/03/2016

Takapakkia vuoteen 2015

IMG_0436 talvikuva IMG_0432
Uusi vuosi ja uudet kujeet, niinhän se menee, tervepä terve 2016. Mutta jos kuitenkin vilkuillaan olan takaa vielä edelliseen vuoteen, muistellaan vähän menneitä, ihan vain pikkiriikkisen.

Vuosi 2015 oli minulle täynnä muutoksia, niistä suurimpia ehdottomasti olivat muutto uudelle paikkakunnalle ja opiskeluiden aloittaminen välivuoden jälkeen. Tukkakin vaihtoi väriä, tummasta vaaleaan, aika hurjaa.

Matkustelin ulkomailla, Tukholma ja Tallinna check. Niin paljon tuli oltua laivalla, että vielä parinkin päivän päästä keinutti. Ja, kun Tukholmassa näin Michael Korsin laukun, fiilikseni oli take my money.

Löysin tieni Eurokankaaseen. Mä olen ollut aina enemmän sellainen puikot kourassa porskuttelija kuin ompelukoneella hurjastelija, mutta nyt oon kyllä ryhdistäytynyt tämän asian suhteen. Sopivasti kätösiin osui myös kolmosluokalla suorittamani ompelukoneajokortti, vähänkö söpöä.

Ensimmäistä kertaa ikinä olin festareilla. Suunnitelmissa se ei missään vaiheessa ollut, mutta kun yökerhossa illan päätteeksi sulle ojennetaan lippua, niin mikäs siinä. Oli muuten mahtava kokemus, Suomen kesäkin ilahdutti vesisateella useampana päivänä.

Kesä oli niin surkea sään puolesta, ettei edes harmittanut olla töissä. Onneksi elokuu oli sentään lämmin, nautin ansaitusta huokaisusta ennen koulun alkua aurinko ottaen, sattuipa sopivasti.

En tiedä onko mun sisäinen kirppishaukka kokenut kolauksen vai missä vika, mutta mitä pidemmälle syksyä on menty, sitä useammin tyhjin käsin olen laahustanut pois kirpparilta. Okei, mulla on kyllä aika korkea kynnys ostaa ylipäätänsä mitään "kallista" tai sitten musta on vain tullut laiska lootien penkoja.

Vuodella 2015 oli paljon tarjottavaa, välillä naurettiin ja sitten taas mökötettiin, hyvillä mielin suuntaan kuitenkin kohti uutta vuotta ilman mitään sen kummempia lupauksia. Toivottavasti olet mahtava 2016! :)

ps. jos uteliaisuutta löytyy mitäkä joulupukki toi, youtubesta löytyy video (linkki) siihen liittyen.

Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This